Sähköala Koti 2018
Valkeakoskella järjestettiin kesällä 2017 pienten omakotitalojen näyttely. Messualueen talojen päälämmityslähde on suora sähkölämmitys, jota talokohtaisesti tuetaan aurinkopaneeleilla ja poistoilmalämpöpumpuilla.
Arkkitehtiopiskelija Juuso Horellin perheelleen suunnittelema hirsitalo on asuinalueen korkein rakennus. Katolla on kymmenen aurinkopaneelia, joiden yhteisteho on 2,65 kW.
Esillä oli 15 omakotitaloa ja yksi neljän asunnon rivitalo, jonka päälämmityslähde on poikkeuksellisesti maalämpö. Omakotitalojen koko vaihtelee yhtä poikkeusta lukuun ottamatta 63:n ja 89:n neliön välillä.
Juuso Horellin talo koottiin virolaisen yrityksen toimittamista hirsistä.
”Hirret veistettiin Virossa, koottiin hallissa, numeroitiin ja purettiin. Valkeakoskella katon ja kehikon kokoaminen tapahtui neljässä päivässä. Sisäpuolella ei ole pintakäsittelyä, mutta ulkoseinän asentajat suojasivat homeenestoaineella”, Horelli kertoo.
Aurinkopaneeleita näkyy monen talon katolla. Arkkitehtiopiskelija Juuso Horellin suunnittelemassa ja rakennuttamassa hirsitalossa niitä on kymmen kappaletta. Laskennallinen huipputeho on 2,65kW.
Messualueen korkeinta taloa ei voi olla huomaamatta. Siinä on suora sähkölämmitys kuten muissakin taloissa. Lämmönjako tapahtuu patteriverkoston kautta. Asuntoon asennetaan myös poistoilmalämpöpumppu, joka kerää lämmöt talteen ilmanvaihdon poistoilmasta.
Talon keskellä on varaava takka, josta lämpö leviää tasaisesti talon joka nurkkaan. Yläkerran vierastila on puolittain kylmää tilaa. Siellä on kiukaan tapainen tulija, jolla saa tilaan lämpöä pariksi kolmeksi tunniksi. Pari sataa kiloa painavan ratkaisun Horelli osti 300 eurolla – oikeasta kamiinasta olisi saanut pulittaa pahimmillaan pari tuhatta euroa.
– Olen itse suunnitellut talon. Alun perin ajatuksissani oli neliönmuotoinen alle 50 neliön talo, johon koko perhe mahtuisi, mutta lopulta tästä tuli nykyisenlainen, osittain kaksikerroksinen ratkaisu.
Energiankäyttö minimiin
Hirsitalon sisällä on lämmin tunnelma. Seinät ovat käsin veistettyä umpihirttä, saumat on tilkitty lampaan villalla. Laskennallinen U-arvo on 0,4. Hirsisen lämpövaipan laskennallisesti alhaista U-arvoa kompensoidaan ikkunoiden U-arvolla 0,59.
Horelli ei ole tehnyt laskelmaa tulevasta sähkönkulutuksesta. Tärkeintä hänelle on energiankulutuksen minimointi. Esimerkiksi yläkerran vierastilaa lämmitetään vain tarpeen vaatiessa.
– Suunnittelu on ollut tasapainoilua perinteisten hyväksi todettujen rakenteiden ja kohtuullisen energiankulutuksen välillä. Kiukaan päälle asensimme vettä lämmittävän systeemin.
Horellin oman työn osuus rakentamisessa vastasi lähes yhtä työvuotta. Sille ei voi kustannuksia laskea.
– Materiaalikustannuksissa on tingitty vain kohtuullisesi, joten kokonaiskustannukset kunnallistekniikan ja tontin kanssa kohoavat vajaaseen 170 000 euroon, josta tontin osuus on 10 000 euroa, Horelli sanoo.
Pientalojen suosio on säilynyt
Puupinnat luovat sisälle lämpimän kotoisaa tunnelmaa.
Valkeakosken kaupungin markkinointipäällikkö ja messujen projektipäällikkö Petri Ahonen kertoo, että minikokoisia omakotitaloja koskeva messuidea pohjautui kaupungin teettämään alueelliseen kyselyyn, jossa selvitettiin miten ihmiset haluavat asua.
– Saimme selvän viestin, että ihmiset haluavat asua pientaloissa, mutta eivät halua maksaa liikaa ja että asumiseen riittävät tavallista pienemmätkin neliömäärät. Päätimme luoda tapahtuman, johon talotehtaat lähtivät innolla mukaan. Polkaisimme tapahtuman pystyyn 1,5 vuodessa, Ahonen kuvaa.
Messujen alkaessa vain kolme taloa oli vielä vailla omistajaa – tosin valmistaja ei ollut niitä erityisesti markkinoinutkaan.
Ahosen mukaan näin pieniin taloihin maalämpö on liian järeä ratkaisu, paitsi silloin, jos se toteutettaisiin asukkaiden yhteishankintana. Sellaisia täälläkin ehdotettiin, mutta ajatukset eivät ottaneet tulta alleen. Omakotitalojen hintakin on lähes poikkeuksetta – tontteineen ja kunnallistekniikoineen – 200 000 euron alapuolella.
Matti Valli, teksti
Ari Korkala, kuvat