Passiivi- ja matalaenergiataloissa säästetään energiaa hyvällä eristyksellä, yksinkertaisilla ja tiiviillä rakenneratkaisuilla ja ilmastoinnin tehokkaalla lämmön talteenotolla.
Kanta-Hämeen Hausjärvelle passiivitalon rakentaneen Tuomas Virtasen mukaan suora sähkölämmitys oli ainoa järkevä vaihtoehto passiivitalon lämmitysratkaisuksi.
Sähkölämmitys on 21. vuosisadan valinta tiiviisti rakennettuihin, vähän lämmitysenergiaa tarvitseviin koteihin. Sähkötoimisen lämmitysjärjestelmän hankintakustannukset ovat edulliset ja käyttökustannukset alhaiset. Yksinkertaisen lämmitysjärjestelmän valinta lisää myös toimintavarmuutta, eikä suorasta sähkölämmitysjärjestelmästä aiheudu yleensä juuri lainkaan huoltokustannuksia järjestelmän elinikänä, mikä voi olla hyvin jopa vuosikymmeniä.
Passiivi- ja matalaenergiataloissa suoran sähkölämmityksen käyttökustannukset jäävät erittäin edullisiksi pienen energiankulutuksen vuoksi. Suuri osa tarvittavasta lämmitysenergiasta tulee kodinkoneista ja muista sähkölaitteista sekä talon asukkaista vapautuvana hukkalämpönä.
Lämmityksen ohjaus- ja säätöratkaisuihin kannattaa panostaa, jotta huonelämpötila pysyy toivotulla tasolla eikä ylimääräistä lämmitys- tai jäähdytystarvetta pääse vahingossa syntymään. Nykyaikainen sähkölämmitys reagoi nopeasti esimerkiksi ruuanlaiton aiheuttamaan lisälämpöön. Ilmalämpöpumppu ja takka täydentävät erinomaisesti nopeasti säätyvää sähkölämmitystä.
Sähkölämmitys laski kustannuksia
Kanta-Hämeen Hausjärvelle passiivitalon rakentaneen sähköinsinööri Tuomas Virtasen mukaan suora sähkölämmitys oli ainoa järkevä vaihtoehto passiivitalon lämmitysratkaisuksi.
– Passiivitalon lisäeristyksen lisähinnaksi tuli noin 5 000 euroa tavalliseen talopakettiin verrattuna, mutta vastaavasti yksinkertaisen ja edullisen sähkölämmityksen valinta laski rakennuskustannuksia jopa kymmenillä tuhansilla euroilla vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään verrattuna, Virtanen arvioi.
Lämmityskaapelit voidaan asentaa yhtä hyvin kattoon kuin lattian alle. Mikäli passiivitaloon valitaan lattialämmitys, kannattaa lämmityksen mitoitus ja lämmityskaapeleiden sijoittelu suunnitella tarkasti, jotta lämpöä riittää myös talven kovimmilla pakkasilla, mutta taloon ei rakennetta suotta tarpeettoman raskasta ja kallista lämmitysjärjestelmää. Myös passiivitalon lattiamateriaalien valintaan kannattaa kiinnittää huomiota, sillä vähäisen lämmitystarpeen takia lattialämmitys saattaa mennä päälle vasta ulkolämpötilan laskettua 10 asteen alapuolelle, eikä esimerkiksi kivilattiaa kannata varata vähäisen lämmitystarpeen takia niin lämpimäksi, kuin sukkien alla tuntuisi mukavalta.
– Minä mietin asiaa pitkään, ja nyt kaapelit asennettiin selvästi suosituksia harvemmin. Huoneiden nurkissa ja seinänvierillä ei ole lainkaan kaapelointia, sillä siellä harvemmin oleskellaan. Kaapelin asennusala on pienempi kuin huoneen pinta-ala.
Tämä säästi myös huomattavan summan rahaa.
– Nyt 132-neliöisen omakotitalon lämmityskaapeleiden hinnaksi tuli yhteensä 630 euroa. Termostaatit maksoivat lisäksi noin 1 000 euroa. Vaikka summaan laski mukaan sähkömiehen normaalin tuntipalkan kaikista asennuksista, jäisi lämmitysjärjestelmän hankintahinnaksi silti alle 5 000 euroa. Varsinkin kymmenien tuhansien eurojen maalämpöinvestointiin verrattuna summa kuulostaa varsin kohtuulliselta, Virtanen sanoo.
Virtasen mukaan talon koko energiankulutus on ollut tähän saakka noin 12 megawattia vuodessa. Tästä vajaa kolmasosa on kulunut lämmitykseen, vajaa kolmasosa ilmanvaihtoon ja loput muihin sähkölaitteisiin.
– Esimeriksi maalämpöpumpulla ei tekisi täällä mitään. Jos lämmitykseen on kulunut nyt viisisataa euroa vuodessa ja maalämpöpumpulla tästä olisi säästänyt satasen, niin kymmenessä vuodessahan säästäisi jo tuhat euroa, jos laitteistosta ei sitten hajoaisi mitään tällä välin, Virtanen laskeskelee.
Ilmanvaihdosta ei saa tinkiä
Passiivi- ja matalaenergiataloissa tulee kiinnittää erityistä huomiota lämmöneristykseen ja rakenteiden tiiviyteen. Tiiviyden takia ilmanvaihtolaitteiden valintaan pitää kiinnittää erityistä huomiota, jotta rakenteisiin ei pääse kertymään kosteutta, ja jotta sisäilma pysyy jatkuvasti raikkaana ja miellyttävänä hengittää.
– Jotkut puhuvat pullotaloista, mutta ei se niin mene. Koneet huolehtivat hyvin ilmanvaihdosta. Tärkeintä on, että rakennuksen sisältä ei saa olla lämpövuotoja eristeisiin. Lisäksi rakennuksen pitää olla jatkuvasti vähän alipaineinen, jotta mahdollisista raoista tulee ilmaa sisälle eikä toisin päin. Ulkoseinän eristeiden pitää myös tuuleentua, jotta eristeisiin mahdollisesti kertyvä kosteus pääsee seinän välistä pois koolausten raoista, Virtanen sanoo.
Automatiikalla varustettu ilmanvaihtolaite säästää myös energiaa, mikäli laitteet osaavat säätää kulloinkin tarvittavaa tehoa pienemmäksi silloin kun rakennuksessa ei oleskella. Mukavuuden lisäämiseksi passiivitalon ilmanvaihtolaitteisto kannattaa varustaa tuloilman jäähdytyksellä. Jäähdytys voidaan toteuttaa joko lämpöpumpulla tai tavallisella jäähdytyskompressorilla. Olennaista on, että jäähdytysjärjestelmä ja ilmanvaihtolaitteisto on varustettu kosteuden poistolla, jottei ylimääräinen kosteus pääse tiivistymään talon rakenteisiin.
Hausjärvellä ilmanvaihtoa ohjataan lämpötila- ja kosteusantureilla. Kosteusantureista toinen on sijoitettu keittiön kattoon ja toinen on koneen sisään, mistä laite mittaa koko kanavistosta tulevaa kosteutta. Virtasen mukaan anturit voivat aiheuttaa hankaluuksia saunaihmisille, mikäli järjestelmää ei ole suunniteltu oikein.
– Eräällä tuttavallani pyörivällä lämmön talteenottokennolla varustettu, tehokas ilmanvaihtokone puski saunaan niin paljon kylmää ilmaa, ettei saunomisesta meinannut tulla mitään, Virtanen kertoo.