Sähköala Koti 2020
Erilaisia lamppuja ja valaisimia on saatavana niin paljon, että toimivan, käyttötarkoitusta palvelevan, kestävän ja vieläpä ympäristöystävällisen ratkaisun löytäminen voi viedä aikaa. Siksi on hyvä perehtyä yleisimpiin kotitalouksissa käytettäviin lamppuihin sekä niiden valintaan ja hävittämiseen liittyviin asioihin.
Olipa Edisonin aikoina helppoa, kun oli vain yksi ja ainoa hehkulamppu eikä kierrätysasioita siihen aikaan paljon ajateltu, saati ympäristövaikutuksia yleensäkään. Ehkä nyt elämme aikoja, jolloin valinta on vaikeampaa kuin ikinä – ainakin valintaan vaikuttavia asioita on enemmän kuin koskaan.
Valaistuksen on todettu olevan yksi nopeimmin itsensä takaisin maksava investointi kiinteistötekniikassa, kun laitteet uusitaan ohjauksineen energiatehokkaisiin moderneihin tekniikoihin. Säästöpotentiaalia on jopa 70 prosenttia, jos lähtötilanne on hyvin vanhentuneen tekniikan varassa ilman energiansäästöä tuovia ohjauksia, kuten läsnäolo- tai vakiovalo-ohjaus.
Kotitalouksissa säästöt eivät ole yhtä mittavia, mutta toki energiaa säästyy kotonakin, minkä lisäksi syinä voivat olla mukavuus ja turvallisuus tai jopa myös pieni pakko, jos vanhaan valaisimeen ei enää saa entisen kaltaista lamppua.
Markkinoilta jäänyt tuotteita paljon pois
Heikon energiatehokkuuden ja osin myös lamppujen sisältämien vaarallisten aineiden vuoksi monet lamput ovat viime vuosien saatossa jääneet pois markkinoilta. Energiatehokkain vaihtoehto on lähtökohtaisesti ympäristön ja ilmaston lämpenemisen hillitsemisen kannalta paras vaihtoehto. Silti energiatehokaskin lamppu voi sisältää haitallisia aineita, kuten elohopeaa sisältävät energiansäästölamput ja loisteputket.
Yhdysvaltalainen tutkimus kartoitti muun muassa tyypillisten kotitalouksissa käytettyjen lamppujen ympäristövaikutuksia. Karkeana johtopäätöksenä tutkimuksen perusteella voi todeta, että hiilidioksidipäästöt ovat nykylediin verrattuna hehkulampulla noin viisikymmenkertaiset ja energiansäästölampulla noin nelinkertaiset.
Tutkimus kartoitti myös lampuista tulevien haitallisten jätteiden määrää suhteutettuna lamppujen käyttöikään. Tässäkin nykyledi pärjäsi parhaiten hehkulampusta syntyvien noin 20-25-kertaisten ja energiansäästölampusta syntyvien noin viisinkertaisten jätekuormien rinnalla. Siitä voi tehdä johtopäätöksen, että uusi, laadukas ledi on paras valinta ympäristön kannalta. Motivan tietojen mukaan ledistä otetaan kierrätyksessä uusiokäyttöön noin 85 prosenttia tärkeistä materiaaleista. Toki pitää muistaa lampun käyttötarkoitus ja -ympäristö, sillä ledi ei välttämättä vielä sovellu joka paikkaan.
Kotiin sopiva valon väri ja himmennettävyys
Kotiympäristöön ei ole annettu alan standardeissa varsinaisesti mitään valomääriä tai muitakaan määrittelyjä siitä, millaista valon tulisi olla. On pohdittava ensin käyttötarkoitusta ja -paikkaa. Keittiössä valo voi olla sävyltään kylmempää, kun taas makuuhuoneessa se voi olla lämpimämpää.
Lamppupakkauksissa on merkintä värilämpötilasta, joka ilmoitetaan kelvineinä (K). Hehkulampun ja sen erikoissovelluksen halogeenilampun värilämpötila on 2 700 K ja värilämpötilan kasvaessa tästä, valo muuttuu valkoisemmaksi tai oikeastaan sinertävämmäksi. Loisteaineisiin perustuvilla lampuilla, kuten energiansäästölamput, on kiinteä värilämpötila-arvo. Osalla ledilampuista tätä voidaan säätää valmistajan ilmoittamissa rajoissa.
Toinen säädettävä asia on itse valon määrä eli himmennettävyys. Toimiva himmennys on monen tekijän summa, jossa kannattaa tarvittaessa kysyä ammattilaisen apua. Jos ledilamppu on säädettävissä omalla mukana tulleella kauko-ohjaimellaan tai puhelimen sovelluksella, niin himmennys toimii usein hyvin.
Verkkojännitteinen ja pienoisjännitteinen?
Jos lamppua himmennetään asennukseen kuuluvalla kiinteällä himmentimellä, niin lopputuloksen onnistumiseen vaikuttaa muun muassa se, onko lamppu verkkojännitteinen vai pienoisjännitteinen. Jälkimmäisessä tapauksessa välissä on liitäntälaite. Liitäntälaitteita on ollut markkinoilla hyvin erilaisia ja vastaavasti niille sopivia himmentimiäkin on erilaisia.
Osaa liitäntälaitteista ei voi himmentää ja jotkut vaativat juuri tietynlaisen säätimen. Elektronisilla liitäntälaitteilla on tyypillisesti ilmoitettu tehoalue, minkä sisällä sen perään (volttiamppeeria ~ wattia, W) liitäntälaitteessa tarkoittaa 60 watin maksimitehon lisäksi, ettei se myöskään herää pienemmällä teholla kuin 20 W. Minimiteho voi aiheuttaa erityisesti ledien kanssa ongelmia. Ei auta, vaikka valmistaja lupaisi, että ledi vastaa valoteholtaan 20 watin halogeenilamppua, jos ledi ei ota riittävää sähkötehoa.
Verkkojännitteiset hehkulamput ja halogeenilamput ovat käytännössä kaikki himmennettävissä. Pienoisloistelamput ja etenkin niistä sovelletut energiansäästölamput eivät pääsääntöisesti sovellu himmennyskäyttöön. Verkkojännitteiset ledilamput voivat soveltua, mutta se riippuu esimerkiksi lampun kannassa olevasta liitäntäelektroniikasta. Tuotteen pakkauksesta pitäisi aina olla myös tieto himmennettävyydestä, jos lamppu soveltuu siihen.
Mitä merkitsee teho ja mitä valontuotto?
Korvaavia valonlähteitä verrataan usein hehkulamppuun. Lampun pakkauksessa pitää olla merkintä, montako lumenta se tuottaa valoa sen lisäksi, että on tieto, montako lumenia se tuottaa valoa kuluttamaansa (sähkö)wattia kohden.
Taulukossa on valontuottoarvoja (lm), joiden minimissään tulisi täyttyä, kun haetaan vastaavan hehkulampun korvaavaa lamppua. Tämän lisäksi tärkeää on, mihin valo lampusta lähtee. Jos korvattava lamppu on ympärisäteilevä hehkulamppu, niin tilalle varmaan haetaan mahdollisimman ympärisäteilevää ja fyysisiltä mitoiltaan saman kokoista lamppua.
Useinkaan hehkulamppua korvatessa ei maksimiteho nouse merkittäväksi rajoitteeksi, sillä sähkötehot jäävät alkuperäisestä huomattavasti. Esimerkiksi ledilamppujen tehoilla on merkitystä erityisesti niille tarkoitetuissa valaisimissa, jolloin valaisimien liitäntälaitteet on suunniteltu pienille leditehoille.
Lyhyesti: jos korvaat hehkulamppuvalaisimen lampun ledilampulla, valaisimeen on merkitty maksimitehoksi 60 W, niin tämä tarkoittaa sähkötehoa. Uuden lampun merkintä sen vastaavuudesta 60 watin hehkulampun kanssa tarkoittaa vain valontuottoa – ja sitäkin usein vain vähän sinne päin. 60 W:n hehkulamppua vastaavan ledilampun sähköteho on luokkaa 10 W ja allekin, joten jos valolle on tarvetta, niin valaisimeenhan voisi asentaa teoriassa noin kuusi kertaa alkuperäistä sähköteholtaan tehokkaamman lampun. Tässä tulevat kuitenkin rajat vastaan. Ledinkin pitää jäähtyä, joten niin tehokkaan lampun kanssa tulisi todennäköisesti kestävyysongelmia.
Varmista sopiiko lamppu saunaan tai ulkotilaan
Jälleen pakkauksesta pitää löytyä merkintä käyttölämpötilasta, josta voidaan todeta, miten lamppu soveltuu ulkokäyttöön. Pienoisloistelamput ja energiansäästölamput voivat olla kylmissä olosuhteissa huonoja syttymään. Lisäksi tilannetta näillä heikentää käyttöasento, jos ne ovat ylösalaisin eli kanta ylöspäin. Ledeillä ei yleensä tällaisia rajoitteita ole.
Valaisimen osalta on toki muistettava, että senkin on oltava kyseiseen olosuhteeseen soveltuva, kuten esimerkiksi kotelointiluokaltaan riittävä. Sisäkäyttöön ei ole rajoituksia, muutoin kuin kosteissa tiloissa ja saunassa. Sekä ulkona että kosteissa tiloissa pitää varmistaa valaisimen soveltuvuus kyseiseen paikkaan.
Saunassa ongelmana on korkea lämpötila, mutta on olemassa saunakäyttöön soveltuvia ledejä. Ledi ei kuitenkaan puolijohteena kestä kauan lämpöä, joten valaisimen sopiva asennuskorkeus on enintään metrin korkeudella.
Takavuosina erityisesti suositut saunavalokuidut ovat monessa saunassa edelleen käytössä ja uusiakin saa. Nykyisin kuituprojektorina toimii usein lediprojektori.
Perinteiseen projektoriin lamppua hankkiessa on hyvä tiedostaa, että jos haluaa maksimivalomäärän kuiduista, olisi halogeenilampun tai sitä vastaavan lampun valon avautumiskulman oltava noin 40°, jolloin suurempi osa valosta läpäisee kuidun. Usein kuvitellaan virheellisesti, että mitä pienempi kulma, sen parempi.
Jenna Kauppila, teksti
Maria Heinola, kuvat
Kirjoittaja on Sähköinfo oy:n valaistusasiantuntija.