Sähköalan ammattilaiset törmäävät asennusreissuillaan valitettavan usein hengenvaarallisiin viritelmiin. Edellisten asukkaiden jäljiltä lähes uusistakin asunnoista voi löytyä melkein mitä tahansa kytkentöjä.

Suomessa oletusarvona on, että kaikki sähköasennukset ovat turvallisia ja luotettavia, eikä pistorasiaan koskiessa tarvitse noudattaa erityistä varovaisuutta. Tämän asian varmistamiseksi kaikkien kiinteiden sähköasennusten teko on lain mukaan jätettävä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) rekisteröimien sähköurakoitsijoiden tehtäväksi.

Vanhoihin asennuksiin ei kannata silti koskaan sokeasti luottaa. Pahimmassa tapauksessa vanhat johdotukset saattavat olla asunnon edellisen asukkaan itse väärin tekemiä.

Sähköalan ammattilaiset varmistavat aina asennustöiden aluksi mittaamalla, ettei johtoihin tule virtaa, tai että virta tulee juuri niihin johtoihin, mihin pitääkin. Mittaustilanteessa pitää ottaa aina huomioon se mahdollisuus, ettei virta välttämättä kuljekaan niissä kaapeleissa, missä sen pitäisi kaiken järjen – tai ainakin johtojen värien – mukaan kulkea. Tee-se-itse-miehillä värikoodeissa hämmennystä voi aiheuttaa esimerkiksi se, että automaailmassa musta johto on maadoitusjohto, mutta vahvavirta-asennuksissa se on jännitteinen vaihejohto.

Jari Törmälä. Kuva Ari Korkala.

Nokialaisen Sähkötyö Törmälä oy:n urakoitsija Jari Törmälän mukaan sähköalan ammattilainen näkee yleensä heti, onko asennukset tehnyt ammattimies vai joku muu. Kaikkien ammattimiesten kädenjälki on kuitenkin kohtuullisen hyvää.

– Asennuksia tekevät usein isännät tai heidän kaverinsa. Pätevyydeksi kuvitellaan riittävän se, että on nähnyt kun sähkäri tekee homman tai on käynyt joskus kymmenen vuotta sitten koulutuksen, mutta ei kuitenkaan ole koskaan alan töitä tehnyt. Tällaisissa tapauksissa tavallista on, että vanhan ja uuden värikoodin mukaiset johdot kytketään virheellisesti, Törmälä kertoo.

Törmälä on nähnyt uransa aikana paljon kummallisia aikaansaannoksia.

– Eräs vaarallisimpia kohtaamiani asennuksia oli, kun taloyhtiössä tehdyn putkiremontin jäljiltä suihkutilasta löytyi suihkualtaan sisäpuolelta vedeltä suojaamattomat valaisimet. Matkaa suihkuun oli maksimissaan 30 senttiä. Ihmettelen, miten asia on voinut mennä läpi työn valvojalta, Törmälä sanoo.

Törmälä kutsutaan paikalle monesti, kun vanhan asunnon uusi omistaja alkaa epäillä, että jotakin voisi olla vialla. Joku laite saattaa olla fyysisesti rikki ja jostakin loistaa kirkkaita johdonpäitä. Jotkut selvittävät asiat varmuuden vuoksi, toiset vasta sätkyn saatuaan. Eräänkin asunnon ostajaa myyjä oli neuvonut olemaan varovainen tiskikonetta tyhjentäessä, koska se nipistelee.

Teemu Hakala. Kuva Mikko Arvinen.

Itä-Helsingin Roihupellossa toimivan Sähkö-Team oy:n sähköasentaja Teemu Hakalan mukaan tiskipöydästä saatu sähköisku ei ole mikään urbaanilegenda. Jos hellan maadoituksen asentaa väärin, voi oikosulkuvirta välittyä hengenvaarallisesti viereisiin metalliosiin laitteen rikkoutuessa.

– Hella voi toimia muuten hyvin, mutta hellan runko voi olla jännitteinen. Jos koskee samanaikaisesti hellan runkoa ja maadoitukseen yhdistettyä tiskipöytää, niin sitten ei hyvä heilu. Hellassa on suurempi virta kuin missään muussa kodinkoneessa, eikä näissä ole vikavirtasuojaa yleensä välissä, Hakala kertoo.

Keittiöissä tiskipöydät ovat yleensä kiinteä osa rakennuksen maadoitusta, mitä kautta viallisten sähkölaitteiden virta purkautuu vikatilanteissa suojajohtimen kautta turvallisesti maahan ja polttaa sulakkeen, tai laukaisee sulaketta herkemmin toimivan vikavirtasuojakytkimen, mikäli sellainen on asennettu.

Mikäli maadoituspiiri ei ole ehjä, tai johdot on asennettu väärin, voi sähkövirta purkautua maahan laitteeseen koskevan ihmisen kautta, eikä sulake välttämättä katkaise virransyöttöä toivotulla tavalla. Sulakkeet suojaavat ihmisiä hyvin sähköiskuilta lähes kaikissa tilanteissa. Joskus on kuitenkin mahdollista, että sähköiskun voi saada ennen kuin sulake ehtii laueta. Tällöin herkemmin toimiva vikavirtasuojakytkin voi pelastaa hengen.

Jos sähkölaitteeseen tulee eristysvika ja maadoitukseen vuotaa yli 30 milliampeerin virta, katkaisee vikavirtasuoja sähkönsyötön välittömästi. Kytkinten toiminnan rajana oleva 30 milliampeerin sähköisku ei ole ihmiselle vaarallinen, kun taas yleisesti käytettävät sulakkeet kestävät laukeamatta 10 ampeerin virran ja voivat päästää läpi jopa 2 300 watin tehon. Vikavirtasuojakytkimet tulivat pakollisiksi kaikkiin uusiin asennuksiin vuonna 2008, mutta niistä ei kannata tinkiä vanhoissakaan kohteissa.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tapaturmatilaston mukaan Suomessa tällä vuosituhannelle tapahtuneista, reilusta viidestäkymmenestä, kuolemaan johtaneesta sähkötapaturmasta noin neljäsosa olisi vältetty jättämällä sähkölaitteiden korjaus- ja kytkentätyöt sähköalan ammattilaisen tehtäväksi.

Mikko Arvinen ja Matti Valli, teksti