Eri maissa käytössä olevat pistokytkinmallit on luokiteltu aakkosittain 14 eri luokkaan A-N.

Tyypin G-pistorasia on käytössä esimerkiksi Britannniassa.

Sähköalalla kansainvälisellä standardoinnilla on pitkä historia. Useimmat Suomessakin käytettävät sähkölaitteet perustuvat maailmanlaajuisten IEC-standardien tai eurooppalaisten EN-standardien vaatimuksiin. Selkeän poikkeuksen tähän muodostavat kotitalouskäyttöön tarkoitetut pistokytkimet. Useista yrityksistä huolimatta pistokytkimille ei ole saatu aikaan yhtenäistä standardia, joten matkailijat joutuvat jatkossakin turvautumaan erilaisiin adaptereihin maailmaa kiertäessään.

Eri maissa käytössä olevat pistokytkinmallit on luokiteltu aakkosittain 14 eri luokkaan A-N. Suomessa yleisesti käytössä oleva, tyypin F mukainen niin sanottu suko-pistokytkinjärjestelmä on käytössä useimpien muiden Euroopan maiden lisäksi esimerkiksi monissa Kaakkois-Aasian ja Lähi-idän maissa.

Lisävaivaa matkailijoille aiheutuu eri maissa käytettävien jännitteiden ja taajuuksien eroista. Lähes kaikissa Euroopan maissa on siirrytty nykyisin 230 voltin nimellisjännitteeseen, mutta maailmalla on käytössä myös esimerkiksi 110 V, 115 V, 120 V ja 127 V jännitteitä.

Myöskään taajuudet eivät ole kaikkialla samat. Siinä missä eurooppalaisten sähköverkkojen taajuus on 50 Hz, käytetään esimerkiksi Amerikan maissa pääasiassa 60 Hz taajuutta.

Mikäli oman sähkölaitteen taajuus tai jännite poikkeaa kohdemaassa käytettävästä, kannattaa matkalle hankkia mukaan juuri kyseiseen maahan tarkoitettu adapteri laitteen rikkoutumisen välttämiseksi.

Maailman eri maissa käytettävät pistokytkinjärjestelmät on esitelty havainnollisesti maittain ja tyypeittäin standardisointijärjestö IEC:n sivulla osoitteessa www.iec.ch/worldplugs.

Esa Tiainen, teksti

Kirjoittaja on Sähköinfo Oy:n tekninen johtaja