Sähköala Koti 2020
Kodikas ja toimiva keittiö ansaitsee arvoisensa valaistuksen, jonka suunnitteluun kannattaa panostaa.
Hyvään keittiövalaistukseen ei ole yhtä oikeaa reseptiä, kertovat Sähkötalon Tuomas Raejärvi ja Novartin Eeva Kokkonen. Vaaleassa keittiössä pärjätään pienemmällä valoteholla kuin tummassa. Hyvään keittiövalaistukseen ei ole yhtä oikeaa reseptiä, kertovat Sähkötalon Tuomas Raejärvi ja Novartin Eeva Kokkonen. Vaaleassa keittiössä pärjätään pienemmällä valoteholla kuin tummassa.
Keittiövalaistuksen toteutukseen ei ole yhtä yleisreseptiä. Keittiöitä ja niiden käyttötapoja on monia. Lähtökohtana kuitenkin on, että valoa on riittävästi.
– Yleensä keittiössä on liian vähän valoa ja tämäkin valo on väärässä paikassa. Pahimmassa tapauksessa ainoa valo on katon kapeakeilainen halogeenivalaisin, jota itse varjostat työtason edessä seistessäsi, sanoo Sähkötalon toimitusjohtaja Tuomas Raejärvi.
Kun valaistus on kohdillaan, valo tulee oikeasta suunnasta ja sitä on riittävästi erilaisia askareita varten. Hyvä valaistus ei myöskään häikäise, eivätkä valaisimet peilaudu kiiltävistä pinnoista silmiin.
– Valaisimien oikean sijoittelun ja suuntauksen lisäksi huonepinnoilla on iso vaikutus tilan valoisuuteen. Tummat pinnat syövät valoa, vaaleassa keittiössä taas pärjätään pienemmällä valaistusteholla. Valaistus on myös tärkeä tunnelman luoja, jolla voidaan sekä korostaa että häivyttää asioita, toteaa Novart oy:n tuotepäällikkö, sisustusarkkitehti SIO Eeva Kokkonen.
Ledit ovat tuoneet valaistukseen rutkasti uusia vaihtoehtoja. Kierrekantaisten ledilamppujen lisäksi kaupoissa on iso valikoima ledivalaisimia, joissa valonlähde on kiinteä osa valaisinta. Ledivaloja ja -listoja taas voidaan upottaa keittiön kalusteisiin ja kaapistoihin.
Valo vaikuttaa näkemisen ohella mielialaan
Keittiössä tehdään monia puuhia ja tarkka työ vaatii riittävästi valoa. Ensisijaisia valaistavia kohteita ovat työtasot, joille on pitkään saatu valoa kaappien alla olevilla loistelamppuvalaisimilla. Nyt kaappien välitilaan asennetaan määrämittaisia ledilistoja ja -nauhoja.
Ne kannattaa sijoittaa kohtuullisen lähelle kaapin etureunaa, jottei valo peilaudu kiiltävästä työtasosta silmiin.
– Lähtisin siitä, että leipomista, ruoanlaittoa ja muita arkisia töitä varten työtasoilla tulisi olla 500 luksin valaistusvoimakkuus. Valoa tarvitaan näkemiseen, mutta se vaikuttaa myös mielialaan ja vireyteen, Raejärvi huomauttaa.
Keittiössä tarvitaan myös yleisvaloa, jota saadaan esimerkiksi kattoon ripustettavista tai siihen upotetuista valaisimista. Valo voi olla myös epäsuoraa ja heijastua tilaan vaaleiden seinä- ja kattopintojen kautta esimerkiksi kaappien yllä olevista lediprofiileista. Epäsuora valaistus lisää tilan avaruuden tuntua.
Keittiökaapiston välitilaa voi laattojen sijaan koristaa valokuvaelementti, johon on integroitu himmennettävät ledinauhat. Irrotettavan lasin takana voi olla vaikka itse otettu kuva.
– Valaistus on aina osa sisustusta ja ruokapöydän yllä roikkuva kaunis valaisin on jo itsessään sisustuselementti. Valaisimen ulkonäkö ei saa kuitenkaan olla ainoa valintakriteeri. Kaikkien valaisimien tarkoitus on antaa kohteeseen tarvittava valaistus, Kokkonen sanoo.
Ruokapöydän valaisimen voi asentaa pöydän yllä olevaan virtakiskoon. Tällöin valopisteen saa helposti keskelle pöytää ja pika-adapteriin kytketty valaisin on helppo siirtää, jos pöydässä käytetään jatkopalaa tai sen paikka muuttuu.
Valon värisävy vaikuttaa valaistuksen luomaan tunnelmaan. Hehkulamppujen peruina suomalaiskodeissa on totuttu lämminsävyiseen, hieman kellertävään valoon. Nykyisin koteja valaistaan sekä 3 000 kelvinin lämminsävyisillä että 4 000 kelvinin neutraalin valkoisilla ledeillä.
Kannattaa suunnitella ennen kuin tilaa kaapistot
Oli kyse sitten uuden keittiön rakentamisesta tai vanhan remontoinnista, kannattaa valaistuksen suunnittelussa kääntyä ammattilaisen puoleen. Hyvä asiantuntija tuntee erilaiset valaistustavat ja löytää niistä kunkin keittiön ja käyttäjän tarpeisiin toimivan ratkaisun. Liikkeellä kannattaa olla ajoissa.
– Valitettavan usein meihin otetaan yhteyttä vasta sitten, kun projekti on jo käynnissä ja kaapistot ja kalusteet on tilattu tai pahimmassa tapauksessa asennettu. Paras lopputulos ja toimiva kokonaisuus saadaan aikaan, kun valaistusta sähköistyksineen päästään ajoissa suunnittelemaan, kertoo Raejärvi.
Valaistuksen suunnitteluohjelmilla voidaan laskea, kuinka paljon valaisimista tulee valoa ja miten se heijastuu huone- ja kalustepinnoista. Ohjelmien 3D-mallit antavat havainnollisen kuvan siitä, mihin valaisimia kannattaa sijoittaa ja kuinka voimakasta niiden valo on.
Yrttien kasvivalaisin voidaan integroida keittiön laatikostoon. Kasvivalaisimen ajastin varmistaa oikea-aikaisen valotuksen.
– Malleilla voi myös katsoa, miltä keittiössä näyttää ja paljonko siellä on valoa, jos esimerkiksi pelkät kaappien välitilan valaisimet ovat päällä tai jos yleisvaloa himmennetään. Jos teettää tuhansien eurojen keittiöremontin, kannattaa myös valaistuksen suunnitteluun panostaa, Raejärvi jatkaa.
Keittiökaapistoissa ja -kalusteissa trendinä ovat tummat sävyt ja mattapinnat. Tumma tila on aina valaistuksen suhteen haastava. Tällöin valaistuksen ennakkosuunnittelu on entistä tärkeämpää. Valaisimien vaikutusta keittiön ilmeeseen voidaan mallintaa myös keittiökalusteiden suunnitteluohjelmilla.
– Valaisimet voidaan sijoittaa keittiön asiakaskohtaiseen 3D-malliin, joka antaa valokuvantarkan kuvan tilasta ja sen valoisuudesta. Mallin voi yhdistää virtuaalilaseihin, joilla uuteen keittiöön pääsee sisään ennen sen rakentamista, sanoo Kokkonen.
Valokytkimistä ääniohjaukseen
Kokkausta, puuhastelua ja siivousta varten valoa tarvitaan reilusti, mutta kirkas ja tasainen valaistus latistaa varmasti juhlaillallisen tunnelmaa. Yhtä tärkeää kuin valaisimien oikea sijoittelu, on niiden tarpeenmukainen ohjaus.
– Keittiössä ei tulisi olla vain yhtä kytkintä, joka ohjaa kaikkia valoja yhtä aikaa. Jo valopisteiden ryhmittely auttaa luomaan erilaisia valotunnelmia. Ruokailun aikana valoa tarvitaan ruokapöydälle, mutta osa keittiön valaistuksesta voi olla pois päältä, etteivät tiskivuoret paista silmiin, muotoilee Raejärvi.
Himmennyksen avulla valaistus muuntautuu eri tarpeisiin ja tunnelmiin. Himmennys tuo pelivaraa myös siihen, että keittiötä käyttävät eri-ikäiset ihmiset yksilöllisine valontarpeineen. Ledivalaistuksen kirkkautta ja väriä voi ohjata monin tavoin aina kännykästä ääniohjaukseen.
– Valojen ääniohjaus vaatii lisälaitteita ja onnistuu esimerkiksi Google Home -laitteiston avulla. Valojen ja kodinkoneiden ääniohjaus on vielä paljolti hifistelyä, mutta tähän suuntaan ollaan kuitenkin menossa, Kokkonen toteaa.
Hyvä valaistus on helppo käyttää
Valaistuksen ammattilaiseen kannattaa olla ajoissa yhteydessä, kun keittiön valaistusta aletaan suunnitella, kehottaa Sähkötalon Tuomas Raejärvi.
– Valaistuksen ohjausta ei tulisi tehdä tekniikka, vaan helppokäyttöisyys edellä. Ikäihmisten keittiöön laittaisin peruskytkimet, joilla saa erikseen katto- ja työtasovalot päälle. Kännykkäsukupolven on taas helpompi ottaa käyttöön langatonta ohjausta ja ääniohjausta, mainitsee Raejärvi.
Öistä jääkaapilla kävijää voivat auttaa liiketunnistimet, jotka sytyttävät osan keittiövaloista päälle sinne tultaessa. Markkinoilla on myös valaisimia, joissa liiketunnistin on valmiina. Myös kaappeihin ja laatikoihin integroidut ledivalot saa syttymään oven tai laatikon avauksesta.
Valaistuksen ammattilaiseen kannattaa olla ajoissa yhteydessä, kun keittiön valaistusta aletaan suunnitella, kehottaa Sähkötalon Tuomas Raejärvi.
Johdotukset piiloon uuteen alakattoon
Yksi tapa uusia valaistus olemassa olevaan keittiöön on rakentaa sinne alakatto, johon voidaan upottaa valaisimia ja johon sähköistyksen johdotukset saadaan piiloon. Ledivalaisimet eivät vie alakatossa paljonkaan tilaa. Valaisimia saa piiloon myös kaappien päälle ja niiden välitilaan.
– MDF-paneeli on nopea asentaa ja sillä saa siistin uuden kattopinnan. Katon kautta voidaan viedä kaapeleita myös keittiökaapin sisälle asennettaviin jakorasioihin. Jos seiniin ei haluta piikata uusia valaisinkytkimiä, voi valaistusta ohjata langattomilla kytkimillä, sanoo Raejärvi.
Valaistuksen lisäksi sähköä tarvitaan keittiössä monenlaisia laitteita varten.
– Vielä 70-80-luvuilla keittiön koneistus oli nykyistä paljon hillitympää, kun kalustus koostui lattialiedestä, kylmälaitteista ja liesituulettimesta. Nyt keittiössä on erilaisia uuneja, kylmälaitteita, kahvikoneita ja viinikaappeja, Kokkonen toteaa.
Sähköä saattavat tarvita myös keittiökaapit ja -hyllyt. Keittiökalustevalmistajilla on nimittäin tarjolla sähköistettyjä kalusteita, joissa esimerkiksi seinäkaapin takaosan säilytyslokerikon saa piiloon nappia painamalla.
Toimivassa keittiössä on valaistuksen ohella mietitty tarkkaan myös pistorasioiden ja sähköpisteiden paikat. Tässäkin kannattaa kuunnella asiantuntevaa suunnittelijaa, joka osaa huomioida erilaiset tarpeet ja toiveet niin, että keittiön sähköistys palvelee sen elämää.
Marjukka Puolakka, teksti
Maria Heinola, kuvat