Sähköala Koti 2019
Passiivitalo lämpiää parhaiten sähköllä. Kuva Mikko Käkelä
Sähkölämmitys on varteenotettava vaihtoehto pientalojen lämmitysmuodoksi sen hankintahinnan, helppokäyttöisyyden, mukavuuden ja ympäristöystävällisyyden ansiosta.
Kun Mike Holopainen päätti rakennuttaa perheelleen omakotitalon, oli alusta asti selvää, että siinä panostetaan kokonaisenergiatehokkuuteen. Heinäkuussa 2010 valmistuneessa, 223 neliömetrin kokoisessa omakotitalossa on suora sähkölämmitys.
– Monella on käsitys, että suora sähkölämmitys olisi kallis lämmitysmuoto, mutta talomme lämmityskulut ovat vain 600–800 euroa vuodessa. Kotimme lämmittäminen tulee siis halvemmaksi kuin kerrostalokolmion lämmitys, Holopainen vertaa.
Moni rakennuttaja miettii ensin, minkä lämmitysmuodon hän valitsee taloonsa. Tämä on kuitenkin Holopaisen mielestä väärä järjestys, sillä tällöin lämmitysmuotoja vertailtaessa laskutoimituksissa ei useinkaan oteta huomioon kaikkia tarvittavia seikkoja.
– Rakennushankkeiden suunnittelussa on huomioitava muun muassa rakennuksen muoto. Energiatehokkuuden kannalta ihanteellisin muoto olisi pallo, jolloin ulkovaipan pinta-ala on minimoitu, eikä ole nurkkia, mutta tämä on hankala muoto rakennukselle.
On myös hyvin tärkeää, miten rakennus sijoitetaan tontilla. Tässä on huomioitava muun muassa varjostus ja ilmansuunnat. Seuraavaksi tulee optimoida rakenteiden materiaalit ja niiden energiatehokkuus.
Vasta sitten tulevat vertailuun lämmitysmuodot, painottaa myös Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n järjestöpäällikkö Alexandre Zaitsev, joka toimii myös Sähkölämmitysfoorumi ry:n asiamiehenä.
Pahin vaihtoehto on hänen mukaansa rakentaa hatara talo, jota yritetään myöhemmin parantaa monimutkaisella lämmitysjärjestelmällä.
Holopaisen talossa satsattiin erinomaiseen eristykseen. Kun lämpöhäviötä saadaan pienennettyä, pystytään vähentämään sekä tilojen lämmitykseen tarvittavan energian määrää että hiilidioksidipäästöjä. Tällä yhtälöllä suora sähkölämmitys nousi Holopaisen laskelmissa kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi.
– Sähkölämmityksen hankintahinta on edullinen. Kymmenen sähköpatteria ja 35 sentin kerros eristevillaa maksaa aika paljon vähemmän kuin moni muu ratkaisu, hän toteaa.
Ilmanvaihtokoneella säästöä ympäri vuoden
Mike Holopainen, Alexandre Zaitsev ja Jari Tuormaa painottavat, että lämmitystä koskevissa päätöksissä pitäisi huomioida aina myös elinkaariajattelu. Tämä tarkoittaa sitä, että edullinen hankintahinta ja edullinen tekninen huolto ovat elinkaariaikaisten kokonaiskustannusten kannalta avainasemassa.
Eristyksen lisäksi käyttökustannukset saadaan fiksulle tasolle liittämällä järjestelmään sopiva ilmanvaihtokone.
Holopainen valitsi ilmanvaihtokoneen, johon on kytketty maaviileä ilman kompressoria. Kesällä se on päällä aina ja puhaltaa vähän viileämpää ilmaa sisään. Talvella ilmanvaihtokoneen maapiiri lämmittää asteen verran.
– Ilmanvaihtokone auttaa noin asteen molempiin suuntiin, mikä tarkoittaa kymmentä prosenttia energiankulutuksesta, Holopainen huomauttaa.
Holopaisen passiivienergiatalossa on mietitty jokaista yksityiskohtaa tarkoin.
– Esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden putkien läpivientien tiivisteet tehtiin tarkoituksella vähän normaalia pienemmiksi. Kaikella on oma vaikutuksensa lopputulokseen.
Tiivistä taloa rakennettaessa on huolehdittava, etteivät radonpitoisuudet ylitä määriteltyjä raja-arvoja.
– Mutta tiiviissäkään taloissa ei ole radonongelmaa, kunhan ilmanvaihto toimii ja läpiviennit on tehty passiivitalomääräysten mukaisesti, Holopainen korostaa.
Lämmitys optimoidaan digitaalisilla termostaateilla
Sähkölämmitysjärjestelmät ovat muuttuneet entistä energiatehokkaammiksi. Uudet asetukset pakottavat muuttamaan toimintatapoja, ja sähkölämmitys on toiminut tässä edelläkävijänä.
Vuoden 2015 alussa voimaan astuneen asetuksen 2015/1188 siirtymäaika päättyi vuoden 2017 joulukuussa. Asetus liittyy EcoDesign-puitedirektiiviin, ja se asettaa uusia energiatehokkuuteen liittyviä ehtoja paikallisille tilalämmittimille.
Esimerkiksi kaapelilla toteutetun lattialämmityksen perinteisellä on-off-termostaatilla ei täytä asetettua vaatimusta, vaan siinä on oltava uusia älykkäitä toiminnallisuuksia, jotka tekevät sähkölämmitintuotteet energiatehokkaammiksi.
– Tähän taloon vaihdettiinkin lattialämmitykseen digitaaliset termostaatit, joiden avulla lämmityksen voi optimoida aiempaa paremmin. Jokaisen termostaatin saa säädettyä desimaalin tarkkuudella.
Lisäksi uusissa termostaateissa on kalenteriohjaus, jonka ansiosta tiloihin pystyy määrittelemään tiettyihin aikoihin halutun lämpötilan, Enston tuotepäällikkö Jari Tuormaa mainitsee.
Holopaisen talossa kosteiden tilojen lämmitys hoituu lattialämmityksellä. Muissa tiloissa on sähköpatterit niin ala- kuin yläkerrassakin.
Tässä kohteessa valittiin Tuormaan mukaan lattialämmityksen lämmitystarpeeksi 60 W per neliömetri -mitoitus ja lämmityspattereihin 20 W per neliömetri -mitoitus.
Liiketunnistimista automaattimarkiiseihin
Pieneen energiankulutukseen vaikuttavat myös nelinkertaiset ikkunat sekä takka, joka lämmittää talon molempia kerroksia. Terassille, autokatokseen, vaatehuoneeseen, WC:hen ja kylpyhuoneeseen, eli tiloihin joissa ei käydä usein tai oleskella pitkään, on asennettu liiketunnistimin toimivat valaisimet.
– Talon etelä- ja länsipuolelle asennetut automaattimarkiisit vähentävät lämpimällä säällä asunnon sisäilman jäähdytystarvetta. Sälekaihtimet päästävät lämmön läpi, mutta markiiseilla auringonsäteet saa pysäytettyä ulkolasiin, Holopainen kertoo.
Talon katolla on kolme 0,88 x 1,92 neliömetrin kokoista aurinkokeräintä, joiden tuottamalla aurinkoenergialla hoidetaan kesällä käyttöveden lämmitys. Veden lämmityksestä joutuu näin ollen maksamaan vain suurin piirtein syyskuusta huhtikuuhun. Holopainen on laskenut, että aurinkokeräinten takaisinmaksuajaksi tulee noin seitsemän vuotta.
Sisälämpötila on tarvittaessa nopeasti muutettavissa
Hyvin eristetyssä talossa, jossa on suora sähkölämmitys, ei tule yllättäviä ja nopeita lämpötilan vaihteluita.
– Sisälämpötila pysyy tasaisena eristyksen vuoksi, joten täällä on todella miellyttävä asua, Holopainen sanoo.
Tuormaa vahvistaa, että jos lämmöt ovat poissa kaksi tuntia, sisälämpötila muuttuu vasta 0,2 – 0,3 astetta. Toisaalta sähkölämmityksellä saadaan haluttaessa pudotettua sisälämpötilaa ilman suurta viivettä esimerkiksi, kun tehdään ruokaa, aurinko alkaa paistaa tai sytytetään takka, koska termostaatit reagoivat nopeasti muuttuviin tilanteisiin.
Sähkölämmityksen huolettomuuskin vaikutti Holopaisen valintaan.
– Ja vaikka välillä sähkölämmityksen yhteydessä pelotellaan sähkökatkoksista, niin eivätpä niiden aikana pyöri maalämpöpumputkaan, hän huomauttaa.
Vaakakupissa painoi myös kunnossapidon tarve.
– Sähkölämmitys on huoltovapaa ratkaisu. On paljon helpompaa vaihtaa tai huoltaa patteri kuin pumppu. Tällä ratkaisulla pärjää pitkään, Holopainen perustelee.
Sari Alhava, teksti
Mikko Käkelä, kuvat